
Mediastrategian rakentaminen alkaa liiketoiminnan tavoitteesta, ei mediakanavasta. Moni markkinointipäällikkö aloittaa silti toisesta päästä: budjetti on päätetty, TikTok kiinnostaa ja kilpailija näkyy MTV:llä, joten kanavat valitaan ennen kuin kukaan on kirjoittanut ylös, mitä mainonnalla pitäisi saada aikaan. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten mediastrategia rakennetaan järjestyksessä tavoitteista kohderyhmään, mittareihin ja lopulta kanaviin. Näin mediabudjetti päätyy sinne, missä se tekee eniten työtä.
Mediastrategia ei ole sama asia kuin mediasuunnitelma
Yleinen väärinkäsitys on, että mediastrategia tarkoittaa listaa kanavista ja niiden budjeteista. Se on mediasuunnitelma. Mediastrategia vastaa kysymykseen miksi ja mediasuunnitelma kysymykseen mitä, missä ja milloin. Strategia pysyy samana 1-3 vuotta, kun taas suunnitelmaa päivitetään kampanja kerrallaan.
Toinen sitkeä myytti on, että mediatoimisto ja mainostoimisto tekevät saman työn. Eivät tee. Mediatoimisto vastaa mediastrategiasta, mediasuunnittelusta, mediaostamisesta sekä kampanjoiden mittauksesta ja optimoinnista. Luova työ eli konseptit, tekstit, kuvat ja videot kuuluu mainostoimistolle. PR, mediasuhteet ja kriisiviestintä kuuluvat viestintätoimistolle. Kun rajat ovat selvät, kukaan ei odota mediatoimistolta mainoselokuvaa tai mainostoimistolta DSP-alustan hallintaa.
Mediastrategian rakentaminen viidessä vaiheessa
Ammattilainen etenee aina samassa järjestyksessä, vaikka budjetti olisi 5 000 €/kk tai 500 000 €/kk:
1. Liiketoimintatavoite. Esimerkiksi verkkomyynnin kasvu 20 % tai uuden tuotteen tunnettuus pääkaupunkiseudulla.
2. Markkinointitavoite. Mitä ihmisten pitää tietää, ajatella tai tehdä, jotta liiketoimintatavoite toteutuu?
3. Kohderyhmä. Kuka ostaa, missä hän viettää aikaa ja missä vaiheessa ostopäätöstä hän on?
4. Mittarit. KPI:t jokaiselle tasolle tunnettuudesta konversioon.
5. Kanavat ja budjetti. Vasta tässä kohtaa valitaan media mix.
Kolmas vaihe jää usein liian ohueksi. ”25-54-vuotiaat kaupunkilaiset” ei ole kohderyhmä, jonka perusteella voi tehdä ostopäätöksiä. Tarkempi kohderyhmän määrittely mediasuunnittelussa ratkaisee, kannattaako rahaa laittaa Nelosen prime timeen vai LinkedIn Adsiin.
Tavoitteista mittareihin: KPI:t ostopolun eri vaiheille
Tunnettuuskampanjaa ei arvioida klikkien perusteella. Siinä katsotaan reachia eli kattavuutta, frequencya eli toistotiheyttä ja CPM-hintaa. Kun tavoite on tunnettuus, kokenut mediasuunnittelija tavoittelee usein 3-5 kontaktin toistotiheyttä kampanjajakson aikana, koska yksi näkökerta jää harvoin mieleen.
Harkintavaiheessa mitataan sitoutumista, kuten videon katseluosuutta, CTR:ää ja sivustolla vietettyä aikaa. Ostovaiheessa mittareina ovat konversioaste, CPC, hankintahinta ja ROAS eli return on ad spend.
Tässä kohtaa moni strategia pettää. Jos tunnettuuskampanjan mittarina on ROAS, YouTube-video näyttää aina huonommalta kuin Google Adsin hakusanamainonta. Hakumainonta poimii kuitenkin kysynnän, jonka joku muu kanava on synnyttänyt. Viimeisen klikkauksen attribuutio suosii järjestelmällisesti ostopolun loppupään kanavia. Applen iOS 14 -tietosuojamuutokset vuonna 2021 heikensivät lisäksi Meta Adsin konversioseurantaa, joten pelkkä alustan oma raportointi ei riitä. Isoilla budjeteilla marketing mix modeling ja inkrementaalisuustestit kertovat kanavien todellisesta vaikutuksesta luotettavammin.
Kanavavalinta Suomen mediamarkkinassa
Suomen mainosmarkkinan koko on noin 1,3 miljardia euroa vuodessa, ja digitaalinen mainonta on sen suurin osa. Google ja Meta keräävät suurimman osan digimainonnasta, mutta Sanoma, Alma Media ja Bonnier tarjoavat kotimaisia vaihtoehtoja, joissa on parempi bränditurvallisuus ja paikallinen yleisö.
Suomen TV-markkinassa on yksi poikkeus, jonka moni kansainvälinen strategiapohja unohtaa: Yle ei myy mainostilaa. Kaupallisen TV:n kattavuus rakennetaan siksi MTV:n, Nelosen ja Discovery Nordicin kanavilla sekä niiden suoratoistopalveluissa. Iso osa katsojista, erityisesti iäkkäämmät Yle-katsojat, jää TV-kampanjan ulkopuolelle, ja se täytyy korvata muilla kanavilla kuten printillä tai radiolla.
Radiossa Nova, NRJ ja Iskelmä tavoittavat eri kohderyhmiä hyvin eri tavalla, eikä YleX:n kuulijoita tavoiteta mainoksilla lainkaan. Printissä Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat ovat Sanoman, Aamulehti ja Iltalehti Alma Median. Ulkomainonnassa JCDecaux, Clear Channel ja Kaupunkiverkko kattavat suuret kaupungit Helsingistä Ouluun.
Kanavien keskinäinen työnjako ratkaistaan mediamixin suunnittelussa: jokaisella kanavalla on oma tehtävänsä, eikä kahta kanavaa kannata ostaa tekemään samaa työtä.
Käytännön esimerkki: tamperelainen verkkokauppa
Tyypillinen tilanne on tällainen. Tamperelainen sisustusalan verkkokauppa käyttää 15 000 €/kk lähes kokonaan Google Adsiin ja Meta Adsiin. ROAS on hyvä, mutta kasvu on pysähtynyt, koska hakuvolyymi brändihauissa ei kasva.
Strategian korjaus alkaa tavoitteesta. Tavoite ei ole halvempi klikki vaan uusien asiakkaiden määrä. Kohderyhmäksi rajataan 30-50-vuotiaat asunnon ostajat ja remontoijat. Noin 25-30 % budjetista siirretään kysyntää synnyttäviin kanaviin, kuten YouTube-videoihin, Pinterestiin ja retail mediaan suurissa verkkokaupoissa. Mittareiksi valitaan brändihakujen kasvu ja uusien asiakkaiden osuus, ei pelkkä ROAS.
Tulos ei ole taattu. Se riippuu tuotteesta, kilpailusta ja luovan sisällön laadusta. Rakenne kuitenkin mahdollistaa kasvun, joka pelkällä hakumainonnalla jää saavuttamatta. Mediabudjetin jakaminen eri kanavien kesken on usein strategian vaikein ja tärkein päätös.
Yleisimmät virheet mediastrategiassa
Kanava valitaan ennen tavoitetta. ”Meidän pitää olla TikTokissa” ei ole strategia. Jos kohderyhmä on 55-vuotiaat teollisuuden ostopäälliköt, LinkedIn tai alan ammattilehti on parempi valinta.
Budjetti hajautetaan liian ohueksi. Pk-yritys, joka jakaa 8 000 €/kk kuuteen kanavaan, ei saavuta riittävää toistotiheyttä missään niistä. Pienellä budjetilla 2-3 kanavaa on lähes aina parempi ratkaisu.
Data ja sopimusehdot jäävät auki. Mainostilien, analytiikan ja kampanjadatan omistusoikeus pitää sopia kirjallisesti. Mediatoimiston palkkiomalli, tyypillisesti 5-15 % mediabudjetista tai retainer 3 000-20 000 €/kk, on avattava läpinäkyvästi. Tarjoukset kannattaa pyytää vähintään kolmelta toimistolta, ja isoilla budjeteilla sopimus kannattaa käyttää lakimiehellä. GDPR ja KKV:n linjaukset mainonnan tunnistettavuudesta koskevat myös mediatoimiston toteuttamia kampanjoita.
UKK
Kuinka usein mediastrategia pitää päivittää?
Strategian perusta pysyy tyypillisesti 1-3 vuotta. Se tarkistetaan vuosittain budjettisuunnittelun yhteydessä sekä aina, kun liiketoiminta muuttuu merkittävästi, esimerkiksi uuden tuotteen tai markkinan myötä.
Tarvitseeko pk-yritys mediastrategian, jos budjetti on alle 10 000 €/kk?
Tarvitsee. Pienellä budjetilla virheet maksavat suhteessa enemmän. Kevyt strategia, jossa on tavoite, kohderyhmä, 2-3 kanavaa ja selkeät KPI:t, riittää.
Kumpi sopii paremmin, kansainvälinen mediatoimistoketju vai kotimainen toimisto?
OMD, PHD, Mindshare, Wavemaker, Havas Media, N2 Mediacom ja Dentsu tuovat ostovoimaa ja työkaluja suurille, usein TV-painotteisille budjeteille. Dagmarin kaltaiset kotimaiset toimistot ja digitaaliseen mainontaan erikoistuneet toimistot ovat usein ketterämpiä pk-yritysten ja alueellisten tarpeiden kanssa.
Strategia ohjaa, suunnitelma toteuttaa
Toimiva mediastrategia rakennetaan tavoitteesta taaksepäin: liiketoimintatavoite, markkinointitavoite, kohderyhmä, mittarit ja vasta lopuksi kanavat. Kun järjestys pitää, kanavavalinnat on helppo perustella johtoryhmälle ja mediatoimiston työtä on helppo arvioida. Ennen seuraavaa budjettikierrosta kannattaa kirjoittaa yhdelle sivulle, mitä mainonnalla tavoitellaan ja millä mittarilla onnistuminen todetaan. Jos sitä ei saa mahtumaan yhdelle sivulle, strategia ei ole vielä valmis.