Näin vertailet mediatoimistoja ja löydät parhaan kumppanin

Näin vertailet mediatoimistoja ja löydät parhaan kumppanin

Mediatoimistojen vertailu on markkinointipäällikölle yksi vuoden tärkeimmistä hankinnoista, koska valinta vaikuttaa siihen, miten kymmenet tai sadat tuhannet eurot mediabudjettia käytetään. Tämä artikkeli kertoo, miten mediatoimistoja vertaillaan järjestelmällisesti, mitä tarjouksista kannattaa tarkistaa ja millä perusteilla löytyy kumppani, joka sopii oman yrityksen kokoon, kanaviin ja tavoitteisiin. Hyvin tehty vertailu säästää usein enemmän kuin yksikään yksittäinen kampanjaoptimointi.

Suomessa käytetään mainontaan vuosittain noin 1,3 miljardia euroa, ja siitä yli puolet menee digitaalisiin kanaviin. Toimistoja on paljon, ja ne eroavat toisistaan enemmän kuin päältä näyttää. Pelkkä hinta tai tunnettu nimi ei kerro, kuka hoitaa juuri sinun mediaostosi parhaiten.

Mitä mediatoimisto tekee – ja mitä se ei tee

Yleinen väärinkäsitys on, että mediatoimisto ja mainostoimisto ovat sama asia. Eivät ole. Mediatoimisto vastaa mediastrategiasta, mediasuunnittelusta, mediaostamisesta sekä kampanjoiden mittauksesta ja optimoinnista. Se päättää, missä, milloin ja kuinka usein mainos näkyy.

Luova työ eli konseptit, tekstit, kuvat ja videot kuuluu mainostoimistolle. PR, mediasuhteet ja kriisiviestintä taas ovat viestintätoimiston aluetta. Jos tarjouspyynnössä sekoitetaan nämä, vastaukset ovat vertailukelvottomia. Ammattilainen rajaa tarjouspyynnön heti alussa koskemaan mediapalveluja.

Kolme toimistotyyppiä ja niiden vahvuudet

Suomen markkinalla toimii karkeasti kolmenlaisia toimijoita. Kansainväliset mediatoimistoketjut, kuten OMD, PHD, Mindshare, Wavemaker, Havas Media, N2 Mediacom ja Dentsu, kuuluvat kansainvälisiin holding-yhtiöihin. Niiden etu on neuvotteluvoima, globaalit työkalut ja kyky hoitaa monimaisia kampanjoita. Ne hallitsevat Suomen suurimpia mediabudjetteja.

Kotimaiset toimistot, kuten Dagmar, palvelevat usein ketterämmin. Pk-yrityksellä, jonka mediabudjetti on 5 000-50 000 €/kk, on kotimaisessa toimistossa usein paremmat mahdollisuudet saada kokenut suunnittelija omaksi yhteyshenkilökseen. Isossa ketjussa pieni asiakas voi jäädä junioritiimin hoidettavaksi.

Kolmas ryhmä ovat erikoistoimistot. Ne keskittyvät esimerkiksi Google Adsiin ja Meta Adsiin, ohjelmalliseen ostamiseen DSP-alustojen kautta tai retail mediaan. Erot kotimaisen ja kansainvälisen mallin välillä on avattu tarkemmin artikkelissa kansainvälinen verkosto vai kotimainen toimisto.

Poikkeus: jos yrityksesi tekee isoja TV-kampanjoita MTV:llä ja Nelosella, ostovoimalla on merkitystä. Yle ei myy perinteistä mainostilaa, joten kaupallisen TV:n kontaktit ostetaan muutamalta toimijalta, ja volyymi vaikuttaa hintoihin. Digipainotteisessa kampanjassa ostovoiman merkitys on pienempi, koska Googlen ja Metan huutokaupoissa hinta muodostuu pääosin kilpailusta.

Mediatoimistojen vertailu käytännössä – vaiheet

Kokenut markkinointijohtaja aloittaa omasta tilanteesta, ei toimistolistasta. Ensin kirjataan liiketoiminnan tavoite, kohderyhmä, budjetti ja nykyiset kanavat. Vasta sitten haetaan toimistoja.

Toimiva vertailuprosessi etenee näin:

1. Lyhyt lista: valitse 3-5 toimistoa, joilla on kokemusta omasta toimialastasi ja budjettiluokastasi.
2. Tarjouspyyntö: anna kaikille sama brief, sama budjetti ja samat tavoitteet.
3. Case-esitykset: pyydä näyttämään 2-3 vastaavaa asiakastyötä mittareineen.
4. Tiimin tapaaminen: vaadi tavata ne henkilöt, jotka oikeasti hoitavat tiliäsi.
5. Sopimuskatselmus: tarkista ehdot, ja isoissa budjeteissa anna lakimiehen lukea sopimus.

Tarjouksia kannattaa pyytää vähintään kolmelta toimistolta. Tarkempi kuvaus koko prosessista löytyy artikkelista kilpailutus mediatoimistoista.

Hinnoittelu ja sopimusehdot vertailun ytimenä

Mediatoimiston palkkio on yleensä 5-15 % mediabudjetista tai kiinteä kuukausiretaineri, joka liikkuu tyypillisesti välillä 3 000-20 000 €/kk. Osa toimistoista laskuttaa tuntiperusteisesti erillisprojekteista. Mallit eivät ole suoraan vertailukelpoisia, joten ne kannattaa muuttaa euroiksi samalla budjetilla.

Esimerkki: keskisuuri teollisuusyritys Tampereelta käyttää 80 000 €/kk mediaan. 10 % provisio tarkoittaa 8 000 €/kk, kun taas kiinteä retaineri voisi olla 6 000 €/kk. Jos budjetti kasvaa seuraavana vuonna, ero kasvaa nopeasti. Provisio- ja kiinteän mallin eroja käsitellään artikkelissa mediatoimiston palkkiomallit.

Sopimuksessa on hyvä varmistaa ainakin selkeät KPI-mittarit, läpinäkyvä hinnoittelu ilman piilotettuja volyymialennuksia, datan ja mainostilien omistusoikeus, irtisanomisaika sekä GDPR-vastuiden jako. Mainostilien omistus on kohta, joka unohtuu usein. Jos Google Ads- tai Meta-tili on toimiston nimissä, historiadata voi kadota toimistoa vaihdettaessa.

Yleisimmät virheet toimistoa valittaessa

Ensimmäinen virhe on valita toimisto pitchin perusteella. Esityksen tekee usein johto, mutta arjen työn tekee joku muu. Kysy suoraan, kuka optimoi kampanjoita viikoittain ja kuinka monta asiakasta hänellä on.

Toinen virhe on uskoa tulostakuisiin. Jos toimisto lupaa kolminkertaisen ROAS:n ennen kuin on nähnyt dataasi, se arvaa. Mainostulokset riippuvat tuotteesta, markkinasta, kilpailutilanteesta ja luovan sisällön laadusta. Rehellinen toimisto puhuu testeistä, oletuksista ja mittaamisesta.

Kolmas virhe on vertailla pelkkiä mediahintoja. Alhainen CPM ei hyödytä, jos mainos näkyy heikkolaatuisilla sivustoilla eikä tavoita kohderyhmää. Pyydä toimistoa kertomaan, miten se mittaa kattavuutta, toistotiheyttä ja konversioita, ja miten attribuutio on ratkaistu iOS 14 -muutosten ja evästesuostumusten jälkeen.

Mitä kysyä ennen allekirjoitusta

Kysymykset paljastavat toimiston tason nopeasti. Miten raportointi toimii ja kuinka usein? Millä työkaluilla ohjelmallinen ostaminen tehdään, ja onko DSP-alusta toimiston vai asiakkaan hallinnassa? Miten toimisto varmistaa, että kampanjat noudattavat Kilpailu- ja kuluttajaviraston ohjeita, esimerkiksi vaikuttajamarkkinoinnin kaupallisen yhteistyön merkinnöissä?

Hyvä toimisto vastaa konkreettisesti ja kertoo myös, mitä se ei tee. Jos kaikkeen vastataan ”onnistuu”, kannattaa kysyä esimerkkiä.

Paikallisuus voi myös olla peruste. Oulussa tai Jyväskylässä toimiva yritys voi hyötyä toimistosta, joka tuntee alueen mediat, kuten paikallislehdet ja ulkomainospaikat. Valtakunnallisessa digikampanjassa sijainnilla ei ole juuri merkitystä.

UKK

Kuinka paljon mediatoimisto maksaa pk-yritykselle?
Tyypillisesti 5-15 % mediabudjetista tai kiinteä retaineri noin 3 000-8 000 €/kk. Pienillä budjeteilla monet toimistot asettavat minimipalkkion, joka kannattaa selvittää heti.

Kannattaako valita iso kansainvälinen ketju vai kotimainen toimisto?
Riippuu budjetista ja kanavista. TV-painotteiset ja monimaiset kampanjat hyötyvät ketjun ostovoimasta, kun taas digipainotteinen pk-yritys saa usein ketterämpää palvelua kotimaiselta tai erikoistuneelta toimistolta.

Kuinka pitkä sopimus mediatoimiston kanssa kannattaa tehdä?
Yleinen käytäntö on toistaiseksi voimassa oleva sopimus, jossa on 3-6 kuukauden irtisanomisaika. Ensimmäiseksi vuodeksi voi sopia arviointipisteen, jossa KPI-mittareita verrataan lähtötasoon.

Paras kumppani löytyy vertaamalla samoilla ehdoilla

Mediatoimistojen vertailu onnistuu, kun kaikki toimistot saavat saman briefin, palkkiot muutetaan euroiksi ja tiimi, joka tekee varsinaisen työn, tavataan ennen päätöstä. Varmista datan ja mainostilien omistus sopimukseen. Arvioi toimistoa sen mukaan, miten se mittaa ja perustelee, ei sen mukaan, mitä se lupaa.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista